torstai 5. huhtikuuta 2007

Lapsuuteni Jopo

Lapsuuteni Jopo:
Keltainen unelma. Kuin aurinko. Sillä pääsi lujaa hiekkateitä ja pikipäällysteistä…
Niin ruostui Jopo, mutta 30 vuoden jälkeen minulla on sitä ikävä.
Onneksi aurinko on!

Seija

2 kommenttia:

Taina Teerialho kirjoitti...

Minä en koskaan saanut omaa Jopoa.

Taina Teerialho kirjoitti...

Minä en halunnut Jopoa, vaan Tunturi Ponin, jonka sitten ajoin aivan loppuun…

Pekka